Pohdiskelua agilitystä

Juuri treeneistä tulleena pieni update tähän hetkeen ja miten tästä eteenpäin.

1) Suurin päätös, joka tapahtui tänään oli se, että kepit opetellaan verkkojen ja ohjureiden avulla. Turhauttavaa vaihtaa jälleen tyyliä, mutta hihnassa opettelu ei edistynyt enää ja yksinään sillä tavalla on mahdotonta treenata tiettyä pistettä edemmäs. Tänään oli ensimmäiset treenit verkkojen avulla, ja omatoimitreeneissä minun pitää muistaa seuraavat asiat (kirjoitan ne tähän niin voi joka päivä muistella jos tuntuu että unohtuu:) : liikkua koiran edellä (Jerry tottunut että tulen perässä hihnan kanssa), palkata aina maasta eikä ikinä kädestä (pää alas) ja itsenäinen haku sisäänmenolle. Kun saadaan rytmi ja vauhti kohdalleen, niin aletaan vaihtamaan yksitellen verkkoja ohjureiksi keskeltä alkaen, ohjuri koiran pään korkeudelle. Kun sujuu pelkillä ohjureilla, niin nostetaan 5cm kerrallaan ylöspäin (häivytys). Kuulostaa selkeältä, mutta saa nähdä miten sujuvasti alkaa edistymään.

2) Miten hieno fiilis huomata että koira ei osaa kontakteja lainkaan? Täytyy varmaan vielä tarkentaa, että osaa kyllä pysähtyä suurinpiirtein oikeaan paikkaan, mutta siihen se jääkin. Tänää tuli ilmi, että kontaktit ovat myös aivan retuperällä, vaikka ollaan niitä mukamas vuosi harjoiteltu. Nyt vaihtuu käsky, jotta pystyn opettamaan asennon 2on2off (vrt. käy nyt istumaan mikä on myös ok, mutta luonnollisesti hitaampi kuin seiomaan jääminen). Samoin haluan jättää odota-käskyn kokonaan pois, eli pitää löytyä oikea asento JA pysyä siinä samalla käskyllä.

Nyt meillä on kesäkautta nykyisen ohjaajan kanssa jäljellä 8 kertaa - saa nähdä jos voisi jatkaa saman ohjaajan kanssa syksyllä niin pysyisi tyyli ja metodit samana. Ja voitaisiin vaikka saada kepitkin kuntoon. Viime talvella meillä oli kolme eri ohjaaja ja kaikilla luonnollisesti oma tyyli opettaa. Keväällä kauden vaihtuessa vaihtui myös ohjaaja, jonka kanssa on saanut treenata onneksi koko kesän. Ja mielellään jatkettaisiin saman kanssa niin saataisiin jossain vaiheessa paketti kasaan ja kisoihin?!? (ei ole lainkaan kisakuumetta havaittavissa, ei:))

Vähän kisakuumeeseen auttaa parin viikon päästä alkava Robur cup, jonne on pakko päästä. Koko keväänä tai kesänä ei olla missään käyty, Hau Open oli muuttunut sillä tavalla että ei ollut lainkaan mölliluokkia, ainoastaan epävirallisena kisaavan luokan rata muille. Noin muuten kun kaikki olisi suht hyvällä mallilla (=menettelee) ja jokunen viikko sitten kokeiltiin jopa 65cm kääntyvänä ja ihan hyvin toimi. Eli nyt vain melkein päivittäin hallille treenaamaan, 8 viikkoa armonaikaa opetella tällä ohjeistuksella ennen kuin tulee seuraava ja sekoittaa pakan.

Ruotsissa

Loma on vihdoin alkanut, ja sen kunniaksi suuntasimme reilu viikko sitten kohti Etelä-Ruotsia. Ilmeisesti loman kunniaksi myös Jerryn kotisivut ovat kaatuneet, toivottavasi ne saadaan palautettua ennalleen ennemmin tai myöhemmin:/ Mutta nyt matkakertomukseen - mitä on koko kevät valmisteltu enemmän tai vähemmän.

Keskiviikkoiltapäivällä matka alkoi Viking Linen auto check-in jonosta - jännitti kamalasti mutta oli helppoa kuin mikä! Antoi varausnumeron, hetken odottelua, sitten ajettiin auto laivaan ja voila, matka alkoi! Matkaseurana oli äitini ja Jerry, jolle tämä oli ensimmäinen ulkomaanmatka:) Huonosti nukutun yön jälkeen olimmekin Tukholman keskustassa, josta piti suunnata kohti etelää. Onneksi navigaattori kertoi meille heti ensimmäisllä kerralla oikean reitin. Torstaina ajoimme Motalan kautta Puroisiin sukulaisten luokse.

Perjantaina oli reissun ensimmäinen näyttely, kv. näyttely Tvååkerissa, tuomarina Paul Lawless Irlannista. Jerry sai EXC2 SA. Jälkiviisaana voi sanoa että jos olisin tiennyt minkä tyyppisistä collieista tuomari pitää niin olisin ilmoittanut Jerryn toiselle tuomarille. Päivän ROP oli tanskalainen narttu A'Dior's Le Fantastique ja VSP samojen omistajien Sea Dreamer's Dear Mr Fantasy. Sää oli vaihteleva, onneksi meidän esiintymisen ajaksi sade lakkasi, mutta muuten sadetta riitti.

Lauantaina ajelimme Jerryn Ionien ja Alfin luokse pentutreffeille. Päivä oli hyvin onnistunut ja oli ihanaa nähdä millaisia lapsia Jerryn ja Karman pennuista oli kehittyneet. Osassa oli selkeästi enemmän Jerryä kuin Karmaa ja taas toisin päin, mutta kaikki liikkuivat hyvin, luonteet olivat iloisia energisiä. Kauneus on katsojan silmissä, mutta minun silmäni lepäävät kun katsoi pentuja (10kk).

Ryhmäkuva, vasemmalta lueteltuina Mollie, Karma, Ida, Swing, Jerry ja Rasmus

Kaunis Mollie

Rasmus

Swing

Ida

Päivän päätteeksi ajoimme Helsingborgin kautta majapaikkaamme Rya Gårdiin, joka oli aivan keskellä viljapeltoja ja samalla ihan Pohjanmeren rannalla, aivan ihanalla paikalla!

Aamusta lähdimme ajamaan Ystadiin, missä pidettiin collieiden erikoisnäyttely (Collie-SM). Eli aivan Ruotsin eteläisimpään kohtaan :) Koko päivä oli aurinkoinen ja lämmin, olin tyytyväinen että olin ostanut ennen matkaa Jerrylle Aqua Coolkeeper-maton. Ystadissa tuomarina oli Lynn Maxwell Briteistä (kennel Aintshe), tulos oli sama EXC2 SA. Kaikkensa sitä teki, mutta se ei vaan riittänyt. Ainut mitä toivoi oli hieman lisää stoppia, ja esiintyminen sujui hyvin kun tuomarikin sanoi että " showed and presented well". Ja mehän tullaan takaisin, tosin valitaan tuomarit ensi kerralla tarkemmin:) Urokset voitti Danfrebek Design De Luxe ja nartut Callahorn's Quite Frosty Blue. Näyttelyssä oli myös Samun tyttö Mary (Skyelice Lizard Island Reef) josta sain otettua muutaman kuvan kehässä.

Menossa melkein

 Mary

 

Ystadista matka jatkui Kalmariin, ja Stensön leirintäalueella olimme vasta kymmenen aikaan illalla. Seuraavana päivänä kaunis sää jatkui, ja suuntasimme rannan kautta Öölantiin, Färjestadeniin ja Borgholmiin. Borgholmissa kävimme Sollidenin puutarhassa missä näimme melkien kuninkaallisia;)

Matkayksikkö

 Solliden

Tiistaina oli taas pitkä ajopäivä, kun aamulla starttasimme Kalmarista ja iltapäivällä oltiin Tukholmassa, jälleen viikkarin check-in jonossa. 

Viikko kului ihan huomaamatta, kilometrejä kertyi 2000 ja nähtiin ja koettiin paljon! Jerryn kanssa oli älyttömän helppo matkustaa, se oli vain tyytyväinen kun sai olla mukana. Vikana aamuna hyppäsi auton perään ennen lähtöä eikä suostunut tulemaan pois, samoin laivalla kaikki sujui hyvin ja osattiin käyttää hiekkalaatikkoa.

PS. Agitreenit ovat jatkuneet koko kevään ahkerasti, ja hetken päästä mennään taas keppitreeneihin. Kyllä ne vielä joskus opitaan!