Rauhallista joulua ja menestyksekästä vuotta 2012!

Toivotamme Jerryn kanssa blogin lukijoille rauhallista joulua ja menestyksekästä vuotta 2012!

Muistetaan rauhoittua hetkeksi, ladataan akkuja ja annetaan koirienkin levätä ja syödä hyvin. Sitten jaksaa taas keskittyä seuraavaan vuoteen ja tuleviin uusiin koitoksiin.

Hetki sitten katsoin, että syksyn aikana blogiamme luettu 995 kertaa. Kiitokset lukijoille mielenkiinnosta, nyt kun homma on saatu hyvään alkuun niin jatkamme samaan malliin ensi vuonna!

Hyppyteknikkavalmennus osa III

Eilen oli näillä näkymin viimeinen kerta hyppytekniikkavalmennusta, ja tapani mukaan olin myöhässä 15 min:) Syyksi laitan jouluruuhkan. Aloitimme 6-9-9 sarjalla, keskellä okseri, joka jäi muutamilta tekemättä edellisellä kerralla. Tämä meni ok, ja tehtiin vain muutama toisto. Sitten päästiin katsomaan hyppytekniikkaa käännöksessä kolmen esteen viuhkalla, ja tämä oli juuri se mistä halusin kuulla Vapun mielipiteen. Vasemmalle hypyt meni ok eikä ollut mitään sen suurempaa. Oikealta paljastui se mitä odotinkin, tosin en ollut varma onko se vain toisella puolella vai molemmilla. Oikea takasisäjalka ei liiku käännöksessä oikein, jolloin Jerry "puoltaa" vasemmalle kun hypätään oikealle. Tässä on varmaan Jerryn hyppytekniikan suurin juttu johon pitää kiinnittää paljon huomiota ja vahvistaa takapäätä ja sen lihaksia. En tajunnut ottaa tätä harjoitusta videolle (olisi ollut todella hyödyllistä), mutta seuraavan tehtävän, korkeuden arvionnin sain videolle (en tosin saa sitä ainakaan heti linkattua tänne, on vielä kamerassa enkä tiedä miten saan videon toimimaan blogissa). Jerry tykkäsi korkeuden arvionnista jossa oli kaksi matalaa estettä ensin ja sitten viimeisen korkeutta muuteltiin 20-60cm, välit 6-6-9. Hyppy näyttää ihan hyvältä, mutta jotenkin pään asento on milestäni hiukan korkea vaikka Vappu ei ole siitä mitään sanonut. Ehkä luotan Vapun silmään enemmän kuin omaani (joka on vain oma mielipide ilman minkäännäköistä koulutusta asiaan). Tällä kerralla ehdimme tekemään todella paljon, lopuksi oli vielä radanomaisena harjoituksena hyppytekniikkaa, jumppasarjaa johon koiran piti koota ja keskittyä kovasta vauhdista, samoin oli viuhka ja muutamia oksereita. Ensimmäisellä kierroksella jätin Jerryn odottamaan ensimmäisen esteen taakse ja kävelin melkein sarjan päähän odottamaan Jerryä. Tässä tapahtui jotain hyvin epäselvää, jäin vain paikalleni seisomaan vaikka olisi pitänyt liikkua, ja Jerry kolisteli jumppasarjan kaikki rimat lattialle. Otettiin alku uusiksi ja lähdin samaan aikaan liikkeelle, jolloin Jerryyn tuli selkeästi enemmän vauhtia ja rimatkin pysyi ylhäällä. Ehdimme tekemmän harjoituksen molempiin suuntiin, ja toinen kierros meni hyvin ja vauhdikkaasti. Olisi kiva jatkaa tästä esim. kerran kuussa, saa vain nähdä saadaanko ryhmä kokoon ja kuinka korkeaksi yhden kerran hinta nousee.

Syvien lihasten harjoittelu taitaa olla nyt in ja muodissa, mutta minusta se on kuitenkin järkevää harjoittelua, jolla pystyy ennaltaehkäisemään vahinkoja agilityssä ja toivon mukaan koira pysyy kunnossa ja terveenä. Harkinnassa on keväällä dobo-kurssi, luulen että Jerry ei ihan heti mestari tuossa lajissa ole:)  

Fysioterapeutin luona

Joulu lähestyy ja joulutauko samoin. Ikävä kyllä näillä joka päiväisillä vesisateilla ei edes tunnu siltä että joulu olisi jo nurkan takana:/

Vapun kehoituksesta varasin Jerrylle ajan Aistiin fysioterapeutille, jolla oli ymmärrys urheilukoirista. Oli hyvä ja mielenkiintoinen käynti. Jerryllä ei ollut sen kummempia jumeja, mutta kuten Vappu epäili, niin takaosan syvät lihakset tarvitsevat paljon treeniä, jotta hyppy alkaa toimimaan paremmin myös käännöksissä ym. Fyssari sanoi, että yllättävän hyvin Jerry pystyy itsensä hallitsemaan vaikka syvissä lihaksissa on paljon parantamisen varaa. Jerry hierottiin (tällä kertaa piippasi taas, mutta huomattavasti vähemmän ja pienemmällä äänellä) ja lopuksi näytettiin kotiläksyt, joita pitää alkuun tehdä joka päivä kahden viikon ajan ja sen jälkeen joka toinen päivä. Alkuun kylki- ja niskavenytykset, sitten syvien lihasten harjoittelua koko kropalla kämmenellä "tuuppien", etujalkojen nostoja ja painon siirtoa takajalalle ja lopuksi punnerruksia, joiden aikana etujalat eivät saa liikkua. Ollaan nyt treenattu vajaa viikko, ja ehkä pientä edistymistä on havaittavisa. Joulun jälkeen syvien lihasten harjoitukset pitää alkaa tekemään pehmeällä alustalla (esim. sohva tai sänky), jolloin vaikeusaste kasvaa.

Agilityssä vaihtui ohjaaja ja oltiin viime perjantaina ensimmäistä kertaa Annan tunnilla. Tehtiin 10 esteen radanpätkää, jossa oli paljon ohjaustekniikka ja loppusuoran päässä pitikin kiertää este eikä posottaa täyttä vauhtia yli. Rimat tippuivat moneen kertaa käännöksissä, mutta viimeinen rata meni virheettömästi! Tuntuu että vihdoin ollaan taas saavuttamassa tasapainoa agilityn suhteen ja ollaan samalla tasolla kuin muu ryhmä. Tottakai on pitkä matka edessä ennen kuin edes uskallan ajatella tarkemmin kisaamista, mutta eiköhän se tästä. Uudella innolla harjoittelemaan uuden vuoden jälkeen:)

Jerryn veikka Samu ja sisko Saaga kävivät nopsaan Liettuassa viikonloppuna. Nyt on molemmat uusia Liettuan & kansainvälisiä valiota. Hip hip, hurraa!!!

Messukeskus ja vähän muutakin

Takana on rankka viikonloppu Messukeskuksessa, osallistuttiin sekä Helsinki Winner 2011 että Voittaja 2011 näyttelyihin. Hyvässä muistissa oli vielä Jyväskylän reissu, joten oli jännittävää lähteä mennä uudestaan sisänäyttelyyn ts. meneekö esiintyminen penkin alle vai ei. Lyhyesti sanottua lauantaina meni ja sunnuntaina ei mennyt:) Lauantaina tuomarina oli britti, ja meikäläistä jännitti aivan suunnattomasti, mistä varmasti johtui että juoksin kuin puupökkelö eikä Jerrykään päässyt liikkumaan kunnolla. Tulos mieltä lämmittävä EH. Jerryn Saaga-sisko pärjäsi upeasti ollen rotunsa paras. Sunnuntaiaamuna teki mieli jää peiton alle kun herätyskello soi ennen seiskaa. Hetken painittua itseni kanssa sain noustua ylös ja lähdettyä matkaan. Matka oli kyllä mukava, junalla 4 min Huopalahden asemalta Pasilaan. Kamat pitää toki kantaa mukana, mutta autolla matkassa kestäisi paljon kauemmin ja kaupan päälle saisi maksaa pysäköinnistä. Sunnuntaina näyttelypaikalla oli siis hieman sellainen fiilis että menköön niin kuin menee, onpahan sitten ohi. Jerry oli toinen avouroksissa (ERI2) ja minä todella tyytyväinen. Arvostelu oli hyvä ja esiintyminen meni ok, varsinkin liikkuminen. SA:ta ei saatu, mutta vaikeuksien jälkeen osaa arvostaa taas eriä ihan eri tavalla kuin syksyllä. Ilmeisesti minun täytyy aina tehdä ja oppia kaikki kantapään kautta, täytyy muistaa liikkua kunnolla jotta Jerry pystyy liikkumaan kunnolla. Olin jo ihan sitä mieltä, että sisänäyttelyt jääköön, mutta ehkä me voidaan vielä muutamaan osallistua. Keväällä tulee muutenkin niin pitkä tauko kun näyttelyitä ei ole lainkaan Etelä-Suomessa, niin kai näihin tammikuun näyttelyihin vain pitää ilmoittautua tai muuten tulee vieroitusoireita:)

Pentusista on kuulunut hyviä uutisia, kasvavat ja viihtyvät hyvin uusissa kodeissaan. Olen mukana Ionien ja Alfin sekä pennunomistajien maililistalla, joten säännöllisen epäsäännöllisesti kuulee kunkin pennun kuulumisia.

Agilityä ollaan käyty harjoittelemassa säännöllisesti, joka perjantai-ilta plus yleensä jonakin toisena arki-iltana Jossun ja Figon kanssa. Viime perjantaina oli hyppykoulua eli samoja harjoitteita kuin mitä Vapun kanssa tehdään. Useamman kerran kuuli kun Jerry osui rimoihin vaikkeivät tippuneetkaan. Muuten meni oikein hyvin, tosin Jeremias kävi todella kuumana lelunsa kanssa. Nappasi kiinni housuista niin että niihin tuli palkkeenkieli ja myös sormi sai osumaa. Vapun ohjeiden mukaan varasin tulevalle torstaille Jerrylle fyssariajan (urheilukoirille) Aistista, katsotaan mitä siellä sanotaan. Ennalta ajattelen että etuosa ja syvät lihakset on ihan ok (varmasti on parannettavaa mutta ei toivottavasti mitään suurta). Takaosaa olen miettinyt ja siitä Vappukin sanoi, tarvitsee lisää voimaa sinne. Odotan ammattilaisen mielipidettä asiasta, katsotaan mitä tulee kotiläksyiksi.

Näyttelemässä Jyväskylässä

Voih. Sana joka tulee mieleen viikonlopun näyttelymatkasta Jyväskylään, sattuu kun tippuu pilvistä maanpinnalle.

Kesällä, ulkonäyttelyissä Jerry toimi jo mukavasti kehässä eikä häntäkään ollut ylitsepääsemätön ongelma. Luulin vastoin parempaa tietoani että ongelma ratkaistu, enää tarvitaan vain pientä muistuttelua ennen tulevaa näyttelyä. Mutta ei se mennytkään ihan niin. Eli herätyskello soi sunnuntaiaamuyöstä klo 04.00 ja auto starttasi kohti Jyväskylää 04.50. Kehän laidalla oltiin puoli yhdeksän aikaan, vaikka kännykän gps ohjasi todella omituista reittiä loppuosan ja päädyimme ihan uppo-outoon yritysparkkihalliin. Hyvä puoli oli ettei parkkimaksua tarvinnut maksaa. Jo ennen kehää huomasin että Jerryn korvat eivät ihan ole sillä taajudella kuin halusin, mutta siltikään kehään meneminen ei jännittänyt kovasti (olisi pitänyt ja useimmiten jännittääkin). Lensimme kehästä sinisellä nauhalla ja syynä todennäköisesti juuri väärässä kohdassa noussut häntä. Tässä kohtaa voi aloittaa itsetutkiskelun kun kotiin on 3h ajomatka ja tuliaisia ei ole. Kaiken lisäksi sunnuntai oli varmaan marraskuun ainoa vapaapäivä kun aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja oli rapsakka pakkassää. Ei harmittanut ajaa autoa. Ehkö kuitenkin hyvä että tää tapahtui ennen messaria, sisuuntuminen yleensä auttaa siinä että tekee päätöksen "nyt se kuuntelee minua eikä sillä ole vaihtoehtoja. Ei vaikka olisi kuinka hyväntuoksuinen tyttö kehän laidalla tai toinen uros tuijottelemassa". Voin luvata että messarissa ei ole levollinen olo kun on menossa kehään.

Toisiin tunnelmiin, lauantaina kävimme hakutreeneissä ja saimme hyviä neuvoja miten jatkaa eteenpäin. Hajuhaku ei toiminut oikein millään tavalla, Jerry haisteli lähinnä että missä olisi hyvä kohta merkata. Kolme kertaa teimme hajuhakua ja sitten vaihdettiin tyyliä Jorman ehdotuksesta. Eeva meni piiloon 20-30 m päähän ja kutsui Jerryä muutaman kerran ennen kuin päästin lähtemään ukolle. Jerry lähti oikein innoissaan ja ääniavut tuntuivat toimivan hyvin. Nyt vaan pitäisi saada toistoja samalla tavalla, hetsata ennen kuin tulee metsään, ottaa toistot tiivisti ääniapujen kanssa, lähteä nopeasti pois kun ukot on löydetty ja kehua mennessä. Eli ihan ykköstavoitteena on että Jerry kiinnostuisi maalimiehistä ja haluaa oikeasti löytää ne. Saa nähdä ehtiikö tämän vuoden puolella enää hakumetsään kun alkaa viikonloput täyttyä joulun lähestyessä, mutta ensi keväänä viimeistään sitten.

Hyppytekniikkavalmennus osa II

Hupsista, viime päivityksestä on aika vierähtynyt ihan huomaamatta. Tässä välissä ollaan treenattu ahkerasti agilityä, käyty moikkaamassa Jerryn kasvattajaa, lenkkeilty ja valmistauduttu tulevaan Jyväskylän näyttelyyn.

Maanantaina kävimme Helsingin alaosaston näyttelytreeneissä Lohjalla, treenit veti Pia Englund. Hyvät treenit, huomasi että Jerry on hieman vanhempi ja rauhallisempi kuin vajaa vuosi sitten samoissa treeneissä. Vähemmän piippausta ja häntä paremmassa asennossa:D

Tiistaina oli hyppytekniikkavalmennuksen toinen osa, olin jälleen hieman myöhässä aloituksesta kun pääsin Vihdintien punaiseen aaltoon. Koirat lämmitettiin viiden-kuuden esteen sarjalla, jossa oli kasvava väli. Tämä meni ok, ja Jerry lähti hyvin jäniksen perään eli itse pidin pannasta kiinni ja toinen tulee kutsumaan jerryä, jonka jälkeen juoksee esteiden yli ja päästän lopulta Jerryn perään. Seuraavassa harjoituksessa oli neljä estettä peräkanaa, joista viimeistä liikutettiin askel kerrallaan, ensin väliä kasvatettiin ja sitten pienennettiin. Viimeisen välin etäisyys vaihteli 9-16 askeleen välillä. Harjoituksen tarkoituksena oli katsoa miten koira osaa hahmoittaa ponnistuspaikan ja ymmärtääkö ottaa parhaan askelmäärän esteiden väliin. Jerry osasi tämän hyvin, mutta harjoituksessa kuulemma näkee heikon takaosan. Saimme jumppaliikkeitä kotiläksyksi samoin kuin käskyn käydä fyssarilla. Jerry pääsee tsekattavaksi joulukuussa Aistiin ja kotona nostetaan takatassuja ja harjoitetaan takaosan syviä lihaksia panamalla kämmen kevyesti toiselle puolelle takaosaa, jolloin Jerryn pitäisi nojata vastaan eikä antaa paineelle periksi ja liikuttaa jalkoja. Harjoitusta voi tehostaa jos etujalat ovat korkeammalla kuin takajalat. Viimeistä harjoitusta ei koko porukka ehtinyt tehdä, mukaanlukien me. Harjoitusta kutsuttiin 6-9-9 askelvälien mukaan. Alkuun oli hyvin matala este ja sen jälkeen kuuden jalanvälin päässä okseri. Sen jälkeen kaksi estettä 9 askelvälin päässä molemmat. Harjoitus näytti kivalta, ja siinä näkee kuulemma etäisyyden arviontikyvyn lisäksi miten koira osaa siirtää painoa kun heti pienen alkuesteen jälkeen tulee okseri.

Ruotsista kuului surullisia uutisia, toinen blue merle tyttö kuoli tapaturmaisesti. Tuntuu pahalta vaikka en pentua koskaan nähnytkään. Muuten pennut voivat hyvin ja näyttävät oikein lupaavilta. Alla kuvat Ionielle ja Alfille kotiinjääneestä Mollie-tytöstä ja toisesta trikkipojasta.

Ihanaa päästä pitkästä aikaa näyttelyyn, alkaa tulla jo vieroitusoireita kesän tiiviin näyttelyrupean jälkeen kun Porvoostakin on kulunut jo yli 2 kuukautta!

Syyskiireitä

Uuden seuran myötä agitreenit ovat olleet erilaisia kuin ennen, voisi sanoa että toiminta on järjestäytyneempää. On ollut jotenkin jännää olla treeneissä, ja se näkyy ainakin omassa ohjauksessa. Edellisen viikon perjantaina oma ohjaaja ei päässyt vetämään treenejä, ja paikalla oli toinen ohjaaja. Jollain tavalla sain enemmän irti hänen ohjauksesta ja treenien jälkeen oli oikein onnistunut olo:) Kierrotkin toimi paremmin, mutta tuli myös ilmi selkeästi, että Jerryn fyysikan pitää vielä parantua. Radalla oli kohta, jossa oli suora aita - pituus ja tämän yhdistelmän jälkeen n. 4 metrin päässä aita 90 asteen kulmassa pituuteen nähden. Kun aita oli 45 cm korkeudella, niin Jerry tiputti sen joka kerta. Vasta kun rima laskettiin 10 cm alemmas, niin Jerry pystyi hyppäämään aidan ilman tiputusta. Haasteena oli se, että aidan ja pituuden jälkeen koiralla on todella kova vauhti, ja sitten käännytään ja hyppy tulee heti vastaan eli koira ei ole suora hypyn aikana. Huomasin muuten namien tärkeyden kiertojen harjoittelemisessa, oikeissa treeneissä oli oikein läskistä herkkua ja omatoimitreeneissä nakkeja. Nakit eivät selkeästi olleet tarpeeksi herkullisia Jerryn mielestä jotta kierrot kannattaisi tehdä kunnolla ja Jerryn mielestä kiertojen harjoittelu on todella tylsää. Täytyy pitää huippunamit ja hyvät lelut mukana kun tietää harjoittelevansa kiertoja.

Sunnuntaina mentiin Vantaan Teknobulevardille hakutreeneihin Hannan & Milon & Patun kanssa. Sää oli haastava, ei tuullut lainkaan ja hajuhaku ei toiminut yhtä hyvin kuin edellisellä kerralla mutta Jerryllä oli kivaa. Piti mennä todella lähelle ukkoa että Jerry haistoi ukon, ja luulen että muutamalla kerralla oltiin niin lähellä että Jerry sai näköyhteyden ukkoon. Saatiin kuitenkin hieman lähetysmatkaa kasvatettua, ei ihan keskilinjalta kuitenkaan mutta vähän kaumpaa. Ja Jerry eteni hienosti suoraan ukon luokse.

Tiistaina oltiin Jossun ja Figon kanssa omatoimitreeneissä, ja mun pasmat meni sekaisin kun töiden ja ratsastuksen jälkeen olin varautunut että saadaan treenata kaksin, mutta tällä kertaa saatiin pari belgiä mukaan. Vähän treenattiin tosiaan kiertoja ja kokeilin kuinka Jerrylle toimii targetti keppien päässä. Ei ainakaan alkuun kauhean hyvin kun yritti lähteä kesken keppien targetille, mutta ehkäpä muutamien toistojen jälkeen tajuaa idean. Ajattelin jos tällä saisi Jerryyn vauhtia ja samalla asennon paremmaksi - pään hieman alemmas ja vauhdin eteen eikä ylöspäin keppien aikana. Eilen emme päässeet treeneihin kun minulla venähti töissä:/

Melkein kaikki pennut ovat nyt uusissa kodeissa, ainoastaan Ionielle ja Alfille jäävä merletyttö Money ja trikkipoika Blixten ovat jäljellä, Blixtenkin on lähdössä uuteen kotiin. Pennut kävivät silmätarkissa ja olen oikein tyytyväinen tulokseen kun on 5 tervettä ja yhdellä oli min. crd.

Syksy tulee olemaan täynnä toimintaa, ja tänään saatiin menopeliin vaihdettua talvirenkaat eli nyt saa pakastua. Kuulemma viime vuonna pysyvä lumi tuli tällä viikolla eli tosi aikaisin. Pitäisi hetken päästä lähteä Anitalle visiitille katsomaan Jerryn velipoikaa, isukkia ja mammaa. Ihana kun on paljon tekemistä pimenevässä syksyssä niin ei iske syysmasennus toivottavasti kovin pahasti, mutta on myös ihana olla kotona mistä Jerry näyttää mallia.

Hyppytekniikkavalmennus, osa I

Hetki vierähtänyt viimeisestä postauksesta ja paljon ollaan ehditty tekemään. Aloitan viime viikon hyppytekniikkavalmennuksesta, jonka veti Vappu Alatalo. Alkuun oli pieniä vaikeuksia paikan löytämisen suhteen. Olin melkein perillä mutten löytänyt hallia. Päätin soittaa Eniroon, joka ohjasi minut hallille 10 km kiertoreittiä pitkin.. Lopulta kun olin paikalla puoli tuntia myöhässä, niin totesin että linnuntietä matka oli varmaan 1 km eikä 10 km, jee!

Pääsin paikalle kesken teorialuentoa, päällimmäiseksi jäi mieleen kysymys että mihin koira pitäisi viedä A) koirahierojalle B) fysioterapeutille vai C) osteopaatille jos haluaa tsekata koiran läpi. Vastaus oli fysioon (tietyille jotka ymmärtävät hyppäämisestä, esim. Aistiin tai Apexiin), josta saa hyvät jumppaohjeet hyppylihaksia vahvistamaan. Tiedän mihin laitan rahani kevääseen mennessä:). Teorialuennon jälkeen päästiin hyppämään. Harjoitus tehtiin kahdessa osassa, ensin hypättiin jumppasarjaa kuudella peräkkäin olevalla minikorkuisella esteellä ja toisen osan aikana Vappu katsoi hyppytekniikkaa kun korkeutta lisättiin 65 senttiin. Vastoin odotuksia Vapulla ei ollut kauheasti sanottavaa Jerryn hyppytekniikasta, kotiläksynä oli tehdä samoja harjoitteita. Oli mielenkiintoista katsoa miten eri koirat hyppäsivät, mukana oli 7 collieta ja yksi aussi (Collieyhdistyksen Helsingin ao järjesti valmennuksen). Koirat odottelivat vuoroaan autossa, ja talven tulo mietityttää agilityn ja lihasten kannalta. Vaikka jumeja ei vielä ole, yritän varjellä Jerryä parhaani mukaan. Lihakset pitää kuitenkin pitää lämpimänä, ja uskon että oikea (ts. Back on Track, jota himoitsen kovasti:P) takki auttaa tässä.

Perjantaina oli omat treenit, ja koko rata oli täynnä takaa kiertoja. Pääsimme kerran yli puolen välin, mutta hyvin kävi ilmi kiertojen treenamattomuus. Jerryä ei oikein huvita kiertää ja hypätä estettä, ja täytyy keksiä miten sen saa innostumaan asiasta. Ensi alkuun mennään huomenna Jossun kanssa omatoimitreeneihin, joissa ajattelin vain kierrättää minikorkeudella esteiden takaa eri yhdistelmillä. Jos ajatus on ensin selvä molemmille, niin ehkä se vauhti ja innostus tulee sieltä perästä.

Sunnuntaina käytiin hakutreeneissa Sipoon korvessa ja Hannan ohjauskella kokeiltiin ensimmäistä kertaa hajuhakua, joka toimi paremmin kuin hyvin! Ensin käytiin ukon lähellä siten, että Jerry haistoi ukon. Tämän jälkeen palattiin keskilinjalle, josta koira lähetettiin etsimään ukkoa. Vaikka piilot eivät olleet kovin kaukana, Jerry eteni hienosti suoraan ja löysi ukot. Tätä jatketaan ja etäisyyttä kasvatetaan pikkuhiljaa, saa nähdä kuinka kauan ehditään harjoittelemaan ennen talven tuloa.

Pikkuhiljaa täytyy alkaa taas ajattelemaan näyttelyitä ja esiintymistä, tässä olisi kuukausi aikaa ajatella ja harjoitella tai ehkä paremminkin palauttaa mieleen näyttelyesiintyminen Jerrylle. Ainakin tukka alkaa olemaan näyttelykunnossa:)

Pennut ovat myös löytäneet kodit ja lähtevät ensi viikolla suureen maailmaan. Suurin osa jää Göteborgin lähelle, mutta yksi lähtee lähes 2000 km päähän Pohjois-Ruotsiin, aikamoinen matka! Perjantaina tulee olemaan jännää, silloin on pentujen silmätarkastus.

Syksy on tullut

Kai se pitää vain hyväksyä että syksy on tullut, lehdet on keltaiset, ulkona on koleaa ja märkää, ja joka toinen päivä lenkillä tulee vettä enemmän tai vähemmän. Mutta tämähän ei Jerryä haittaa, ja omistajakin on paremmalla tuulella kunhan vaan pukeutuu oikein:)

Viime perjantaina oli ensimmäiset treenit uudessa seurassa, paljon on asioita opittavana. Ensinnäkin Jerryn haukkuminen. Olen antanut sen aika vapaasti käyttää ääntä treenien aikana kun siitä ei ole sanottu. Nyt kuitenkin pyritään hiljaisuuteen, mikä on tavoiteltavaa (räksyttävä koira on rasittava!) ja ohjeetkin kuulee paremmin kun Jerry on hiljaa. Eli Jerryn pitää pystyä menemään maahan (palkkaan lähes koko ajan). Namitkin meinasivat loppua kesken kaiken. Toiseksi kontaktit, tähän saakka olen pyytänyt hidastamaan ja palkannut kädestä lopussa. Nyt otamme käyttöön namialustat maassa heti kontaktin jälkeen, jonne saa juosta kovaa. Kolmanneksi kierrot. Tiedän, että niitä pitää harjoitella, mutta vasta eilen illalla ymmärsin että Jerry ei sittenkään osaa kierto-käskyä, ainostaan jos remmi on kiertynyt jonkun ympärille. Eli paljon on treenattavaa, mutta hyvällä tavalla! Muut koirat ovat suurinpiirtein samantasoisia, nyt paikalla oli bordercollie, kelpie ja kääpiövillakoira, muutama puuttui treeneistä.

Sunnuntaina kävimme pitkästä aikaa haku treeneissä, Eeva tuli Mikon ja Ainon kanssa Landbohon, ja treenasimme kaksin. Pidin Jerryn hihnassa, kun edellisestä kerrasta oli lähes 2 kk. Olin yllättynyt kuinka hyvin Jerry löysi Eevan ja söi vieläpä namitkin, tätä olisi kiva treenata säännöllisemmin jos vaan aika riittää. Paikalla oli paljon autoja, mutta saatiin treenata rauhassa. Ei näkynyt hirvestäjiäkään:)

Tiistai-iltana käytiin Jossun ja Figon kanssa harjoittelemassa vapaasti, treenattiin uusia juttuja ja sain pienen väännön jälkeen kepit ohjattua väärältä puolelta, mikä oli työvoitto. Sen verran täytyy vielä auttaa että pitää käden pään korkeudella niin pujottelu sujuu hyvin. Menin myös kerran Figon kanssa radan, mikä oli aika jännän tuntuista. Figo on parsoni, eli mini, ja tuntui että ei koiraakaan meinannut nähdä radalla kun on tottunut näkemään niin paljon sitä koiraa.

Pennut pääsivät 5-viikoissynnttäreiden kunniaksi viikonloppuna tutkimaan Ionien ja Alfin puutarhaa, kuvia tutkimusretkeltä:

Pojat suunnittelevat pihan valloitusta

Tutkimusretki on käynnissä siskon kanssa

Agilityä

Kun palaa ajatuksissaan viime viikkon, niin päällimmäisenä on ajatus, ettei tapahtunut mitään. Johtuu varmaankin suht kiireisistä menneistä kuukausista:) Mutta kun miettii tarkemmin, niin tehtiinhän me Jerryn kanssa niitä ja näitä.

Tiistaina oli agitreenit, tehtiin rataa kahdessa pätkässä ja lopuksi kokonaisena. Meni ihan ok, kunnes rataa tehdessä radan päähän ihan esteen viereen tuli rähjäävä aussi, johon aika monen keskittyminen meni. Tuli myös kaahausreaktio keinun jälkeen, Jerry vain juoksenteli sinne tänne ja kysyi että "Mamma sano nyt mihin mennään, sano nopeasti!" Muuten on ihan mukava huomata, että koira ja ohjaaja on molemmat hieman kehittyneet, ainakin uskaltaa jo treeneissä kokeilla rohkeimpia vaihtoehtoja, vaikkei ne aina onnistukaan. Sain myös kauan odotetun ilmoituksen, että päästään AgiTokoDogs ryn (ATD) jäseneksi, ja treenaamaan heidän kanssa. Jossu on jo kauan promonnut omaa seuraansa, ja nyt päästään ensin koejäseneksi ja jos kaikki menee hyvin niin vuden jälkeen pääsee varsinaiseksi jäseneksi. Perjantai on ensimmäiset treenit, ja ryhmä koostuu kuulemma mölli-kakkosluokan koirista, eli paljon tulee uutta ja haastavia ratoja. Odotan innolla!

Viikonloppu meni kavereiden kanssa, ja Jerry pääsi intoilemaan vasta su iltana, kun mentiin Pajamäkeen Annen, Ekin ja Mikin kanssa lenkille Talin ympäristöön. Jerry nauttii kun pääsee juoksemaan vapaana golfkentällä, siellä on niin paljon tilaa ja hyvä juoksennella ympäriinsä. Käymme siis ilta-aikaan, kun golfaajat ovat jo pakanneet kimpsut ja kampsut ja suunnanneet kotia kohti. Alla kuva pojista edellisenä kesänä Malminkartanon jätemäen huipulla. Aika moni ei-collieihminen hieraisee silmiänsä kun pojat tulevat vastaan lenkillä:)

Kävimme tänään treenien sijasta epiksissä Purinalla, ja hauskaa oli. Luotin liikaa siihen, että maxit ovat vikana, ja oltiin paikanpäällä vasta puoli seiskan jälkeen vaikka kisat olivat alkaneet kuudelta. Tällä kertaa maxit olikin päätetty laittaa ensimmäiseksi luokaksi, joten maximöllit olivat lopettelemassa kun saavuttiin paikalle. Mentiin sen sijaan sitten medeihin, ja molemmille jäi oikein hauska fiilis radasta. Radalla oli muutama teknisesti haastava kohta, jotka selvitettiin ihan hyvin, ja Jerry meni kovaa. Ainoastaan yksi rima tippui huolimattonuuttani, huitaisin koiran esteen suuntaan ja lähdin jo puomin luokse, jolloin Jerry varmasti kääntyi jo ilmassa ja rima tippui.

Pennut voivat hyvin, ovat eloisia ja leikkisiä, ja täyttivät 25.9. huikeat 1 kk! Vielä kuukausi ja pennut ovatkin jo luovutusikäisiä. Toivon kovasti, että pennut löytävät hyvät ja rakastavat kodit! Alla kuva koko perheestä, mamma ja pennut touhuamassa pentulaatikossa.

Luonnetestissä

Lauantaina koettiin jännittäviä hetkiä, kun oltiin Jerryn kanssa luonnetestissä. Aika ei ollut optimaalinen kun oli koko edeltävän viikon ulkomailla koulutuksessa, ja Jerry oli hoidossa, mutta selvittiin kuitenkin:)

Olimme päivän viimeisiä,  ja testi alkoi kolmen aikaan. Olin paikan päällä ajoissa, ja ehdin näkemään yhden koiran testin, joka hieman vähensi omaa jännitystä. Testi alkoi mukavasti, Jerry pyöri omaan tapaansa kaikkialla minne yletti kun puhuin tuomareiden kanssa ja kävi tervehtimässä molempia. Leikkiminen ei sitten huvittanutkaan, keppi ei kiinnostanut lainkaan ja vasta kun oma naru kaivettiin esiin niin näytti pientä mielenkiintoa lelua kohtaan. Leikkiminen ei ole siis vahvoin puoli, mutta muuten testi meni hyvin. Kelkan kohdalla Jerry alkuun meni minun eteen haukkumaan, ja kelkan lähestyessä siirtyi sivulle haukkumaan. Kun kelkka pysähtyi niin Jerry päätti että se ei ole enää huomionarvoinen ja keskittyi kaikkeen muuhun, kuten esim. vieressä olevaa kikkareeseen. Vaihdettuani puolta ja käytyäni kyykkyyn tuli kuitenkin nuuhkaisemaan ukon hihaa tyyliin "mitäs tästä, näin sen jo aikaa sitten". Puolustaminen meni hyvin, reagoi tuomarin uhkailuun, mutta antoi heti silittää kun tuomari lopetti uhkaamisen. Samoin pelottava tynnyri ja ylösvedettävä kangas meni ok, ei ollut mitään ihan ihmeellistä, väisti pienesti. Tämän jälkeen menimme pimeään huoneeseen, jonka arvasin olevan hieman haasteellinen Jerrylle. Pimeys ei tuottanut mitään ongelmia, mutta lähinnä Jeremias keskittyi ympäriinsä haahuiluun, ja lopulta monen kutsun jälkeen tuli luokse: ai kiva kun sä oot täällä, mut täällä on paljon muutakin mielenkiintoista:)". Kun Jerry laitettiin seinään kiinni ja tuomari tuli uhkailemaan niin ei kuulunut pihaustakaan, ja kuulin että poika oli sitä mieltä että ei tuo minulle mitään tee ja kun tuomari tuli oikein lähelle niin alkoi nuoleskelemaan huulia. Luottaa siis vahvasti siihen että ei ihmiset hänelle pahaa tee, mikä on oikein hyvä asia. Viimeisenä koetinkivenä oli laukaukset, joihin Jerry ei reagoinut ja saikin maininnan laukausvarma.

Lopputulema oli +122 pistettä ja -10 pienestä taistelutahdosta, yhteensä +112 pistettä. Minusta testi antoi Jerrystä oikean kuvan, ja tempperamentin kohdalla lukee erittäin vilkas, joka myös pitää paikkansa samoin kuin luoksepäästävyys, joka oli +3 eli hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin.

Tänään on ollut oikein leppoisa päivä, kävimme pitkällä lenkillä Mikin, Annen ja Ekin kanssa Talissa, jossa Jerry nautti ruohokentällä juoksemisesta ja hömpöttämisestä. Nyt taitaa maittaa uni molemmille, täytyy valmistautua tulevaan viikkoon.

PS. Pennut täyttivät viime viikolla kolme viikkoa, ja alkavat näyttämään oikeilta söpöläisiltä. Alf ja Ionie lähettivät uusia kuvia, joita päivitin kotisivuille, alla musta pikkupoika nimeltä Swing.

Menoa ja meininkiä

Taas on viikko kulunut, meni ihan älyttömän nopeasti harrastusten parissa. Tiistaina oli viikkottaiset agiharkat Munkassa, ohjaaja oli jotenkin hukassa ja Jerry kävi hieman kierroksilla. Tehtiin kaksi ohjausharjoitusta, huomasi selkeästi että esteiden kiertoa täytyy vielä harjoitella rutkasti. Jerry kiertää mielellään koko esteen eikä vielä ymmärrä että keskeltä pitäisi hypätä, ei kiertää:) Keskiviikkona piti mennä Kivikkoon möllikisoihin, mutta ei vaan jaksanut. Lupasin itselleni että mennään sitten perjantaina, ja auton nokka suunnattiin heti töiden jälkeen Ojankoon, missä oli epikset ja mölleille hyppyrata. Rata näytti koiralle suht helpolta, ohjaajien piti vain tarkkana kun putkien kanssa oli aikamoiset pyörimisharjoitukset. En ymmärtänyt rataan tutustuessa että yksi putken suu tulee olemaan meille haastava, ja siihen tyssäsi matka molemmilla kerroilla kun Jerry meinasi että eihän tuonne tarvitsekaan mennä. Ekalta radalta 15 vp, jotka kaikki liittyivät putkeen, ja toiselta radalta 25 vp, sama putken suu ja pari rimaa alas. Lisää treeniä, onneksi sitä onkin luvassa:)

Lauantaina tiedossa oli näyttely Porvoossa, jonne tulivat myös Anita ja Sari. Tulos oli yli odotusten, Jerry oli PU4. Vain 5 urosta sai SAn, mutta laskin ennen PU-kehää ettää me olemme ekat ulkona, kun kisaamassa oli 3 avourosta ja 2 valiota. Mutta saatiin kuin saatiinkin sijoitus, Jerry juoksi nätisti suurimman osan ajasta. Samu-veikka voitti urokset ja Saaga-sisko nartut, eli meillä oli hyvä päivä. Saagan päivä jatkui erinomaisena, RYP1!!! Tänään tiedossa jännät paikat kun Saaga menee kilpailemaan BIS-sijoista!

Pennuista on kuulunut hyviä uutisia, voivat paksusti ja kasvavat. Värit ovat erinomaiset ja suurimmalla osalla pennuista on iso, valkea kaulus, joka korostaa pitkiä kauloja. Ionie ja Alf lupasivat lähettää uusia kuvia pennuista lähipäivinä, niitä odotellaan innolla.

Tuleva viikko kuluu koulutuksessa Prahassa. Ensi viikonloppuna onkin taas jännät paikat, siitä kuuluu lisää seuraavassa postauksessa.

Syksyn aloitus!

Syksyn alkaessa yleensä aloitetaan uusia harrastuksia, ja siitä seuraten päätin aloittaa blogin pitämisen. Tarkoituksena olisi päivittää blogia viikoittain, saa nähdä miten talven pitkinä ja pimeinä iltoina tavoitteeseen päästään.

Ensin pentu-uutisiin, Ionie ja Alf lähettivät pennuista 1-viikkoiskuvia, tässä kaikki yhdessä:

 

Valitettavasti yksi pennuista menehtyi ensimmäisen viikon aikana. Pennuilla kuuluu menevän hyvin ja Karma huolehtii pienokaisista viimeisen päälle, ainoastaan pentujen paino huolettaa omistajia. Toivon kovasti, että kaikki menee hyvin ja pennut kasvavat isoiksi ja vahvoiksi!

Meillä piti Jerryn kanssa olla näyttely viikonloppuna Vantaalla, mutta toisin kävi. Jerrylle iski mahatauti torstaiaamuna ja perjantaina kävimme eläinlääkärissä tarkistamassa että veriarvot on ok kun tauti jatkui. Perjantaina kunto alkoi normalisoitumaan, mutta parasta oli jäädä kotiin toipumaan. Epäilen kovasti, että Jerry sai taudin koirapuistosta, jonne käynnit taitaa entisestään harventua. Jerryllä on aina kivaa kun käydään, mutta liian usein sieltä tulee epämiellyttäviä yllätyksiä. Viikonloppu menikin Jerryllä kotona lötkötellessä, kun omistaja viipotti agilityn syysskaboja katsomaan ja kannustamaan Figoa ja Johannaa, ja sieltä Ikeaan. Haaveissa oli startata virallisissa kisoissa jo tänä syksynä, mutta totesin että parempi on jos syksyn treenaa ahkerasti samalla epiksiä kiertäen, ja vuoden alussa virallisiin jos näyttää hyvältä.